Viattomain lasten päivä

Tampereella 24.10.2010

Rakas suku!

Aion tänään, umpisumuisena myöhäissyksyn sunnuntaina, väärinkäyttää mökkiblogiamme: en lähesty teitä ristisaarelaisena vaan simolankatulaisena. Asiani koskee almanakkaa. Toivon, että mahdollisimman monen teistä sopisi merkitä vuoden 2010 kalenterin viimeisille lehdille piipahdus Tampereella, Simolankadulla.

Periaatteessa vuosi sitten täällä sovittiin, että Viattomain lasten 20-vuotista perinnettä jatketaan. Nyt pitäisi katsoa, kenelle käy 28.12. puoliltapäivin tulla tapaamaan sukulaisia, seurustelemaan ja laulamaan yhdessä. Tietenkin Viattomain lasten päivä voi olla vain viitteellinen kokoontumispäivä, jos jokin muu ajankohta sopisi paremmin.

Päättymässä oleva vuosi on ollut monien juhlien vuosi: merkkipäiviä riitti, ja suku ja ystävät tulivat koolle moneen kertaan. Uskon, että kaikki koimme sen arvokkaaksi ja tärkeäksi. Joku on joskus keksinyt sloganin "suku on pahin", ja voi se olla niinkin. Minä en kuitenkaan usko, että se meillä pitää paikkansa. Päinvastoin, onnistuneet sukujuhlat voivat rikastuttaa perinnettä uusilla ideoilla, ja niin perinne vahvistuu eikä pääse kangistumaan.

Heinäkuiset, mainiot mökkijuhlat vahvistivat ajatusta, että talvellakin voitaisiin pitää sukujuhlat nyyttäriperiaatteella. On vain varottava, että samat ihmiset eivät ota kantaakseen liian suurta osuutta vaivannäöstä! Pyydän kommentteja. Itse lupaan huolehtia, että kahvipöydässä on joulupullia, Paapan lempikakkua ja Mumman pikkuruisia torttuja. Muuten, ruoan ei toki tarvitse olla jouluista, jouluruokia on syöty jo monta päivää.

Osuutensa voi "suorittaa" myös heittämällä jonkin idean yhteistä tekemistä varten. Muutaman kerran olemme kisailleet hauskojen tietokilpailujen parissa, sekin ohjelma voitaisiin elvyttää. Ja laulua ja leikkiä iltapäivään mahtuu.

Pian siirrymme uuteen vuoteen ja uudelle vuosikymmenelle. Emme tiedä, minkälaiset salaisuudet meitä ovat odottamassa - ensi hätään ainakin uskomme postin tuovan hääkutsuja! Aivan varmaa on, että tulevaisuudella on varattuna meille niin ihania kuin raskaitakin asioita. Kannattaa muistaa, että suku on turvaverkko ja voimavara, jota on hyvä vaalia, koska sitä tarvitaan niin jakamaan iloa kuin kuin kantamaan huolten kohdatessa.

Lähden tästä viikon päästä Teneriffalle. Sieltä palattuani joulu on taas harppauksen lähempänä. Toivon teille kaikille hienoa, jännittävää kaamosaikaa!
Tuija-mumma

Remonteista

Hannu kävi mökillä tutkimassa remonttien tarvetta. Kiersimme talon, kävimme sen päällä ja alla. Hannu kiipesi myös vintille ja konttasi sen päästä päähän. Tässä katselmuksen tulos:

On kaksi mahdollista remonttia, kattoremontti ja eristysremontti. Ne ovat töinä toisistaan erilliset. Niillä on myös aivan erilainen toteuttamisen logiikka.

Kattoremontti on tehtävä sitten kun se on tehtävä, mutta etukäteen siihen ei ole syytä ryhtyä, koska katolla ei ole juuri muuta tehtävää kuin pitää vettä. Sen homman meidän kattomme hoitaa yhä hyvin. Vintillä ei ollut mitään jälkiä kosteudesta. Hannu sanoi että katto on yhä hyvässä kunnossa ja lupasi sille vielä ainakin viisi vuotta elinaikaa. Hannu suositteli että kun katto lopulta korjataan, siihen tehdään peltikatto. Sen voi rakentaa suoraan vanhojen rakenteiden päälle. Peltikatto on ikuinen ja kustannukset jäävät puoleen huopakatosta. Meidän pitäisi vain päättää, onko sateen ropina hyvä vai paha asia. Tiilikattoa ei kuulemma voi tehdä. Se painaa liikaa. Huopakatto on mahdollinen mutta tulee kalliimmaksi. Hannu kyllä sanoi, ettei oikein tunne huopakattojen uusimpia keksintöjä.

Eristysremontti sen sijaan voidaan tehdä vaikka heti. Sen ansiosta mökki muuttuu mukavammaksi käyttää, ja osa rahoista saadaan takaisin alentuneena sähkölaskuna. Koko vuoden sähkölasku on ollut viime vuosina tonnin luokkaa - eli aika paljon. Se tarkoittaa että talo ei pidä lämpöä sisällään. Hannu sanoi ettei eristysremontti ole työnä kovin kummallinen. Käytännössä tehtäisiin suunnilleen niin että yhtenä keväisenä viikonloppuna topparoikka kantaisi ensin kaikki keittiön ja olohuoneen huonekalut harmonihuoneeseen. Sitten näiden kahden huoneen lattiat revittäisiin pois. Sitten Hannu tulisi paikalle ja tarkistaisi, kuinka lattian ja seinien yhtymäkohdat on tehty. Sen mukaan päätettäisiin, revittäisiinkö myös sisäseinät. Seuraavana viikonloppuna paikalle tulisi taas topparoikka, joka Hannun johdolla täyttäisi lattiat ja ehkä seinät villalla ja eristyslevyillä. Sitten uusi lattia lyötäisiin paikalleen. Kustannus olisi muutamia tonneja, sanoo Hannu.

Remontin yhteydessä mökkiin kannattaisi asentaa ilmalämpöpumppu. Ne ovat muotia ja syystäkin. Pumppu maksaa pari tonnia mutta maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa.

Onko mielipiteitä?

Itse kannattaisin tuota eristysremonttia jo ensi keväänä mutta mitään pakkoa tai kiirettä ei siis ole.

Kirjurina: Lauri